Permalink
Facebookissa oli juuri keskustelua aiheesta uskonnot ja ateismi. Kommentteja oli “miksi nyt on trendinä olla ateisti, että saa arvostella uskovaisia…” ja kuinka “on valitettavasti enemmän suvaitsemattomia ateisteja kun uskovaisia”..
Hmm…Omaa näkemystäni tässä…
Ateisti uskoo järkitodisteisiin. Vaikka emme voi todistaa etteikö jumalaa olisi, meillä ei myöskään ole yhtään oikeaa todistetta jumalan olemassaoloon (ja tässä samaan aikaa kysytään - mitä kaikista jumalista tässä edes tarkoitetaan?). Lienee siis järkevää pohjata opetettava tieto niihin faktoihin joita meillä on.
Henkilökohtainen uskomus ei ole riittävä peruste tiedoksi julistamiseen. Samoin tein voisimme siis uskoa valtiollisesti hammaskeijuun tai joulupukkiin, kuten Richard Dawkins vertaa hienosti kirjassaan “God Delusion”. Molemmista mainituista on yhtä paljon todisteita kuin jumalasta, siis mistä tahansa jumalasta.
Luin kerran New York Timesista kreationistien perustelun siitä, miksi evoluutio on humpuukia. Perusteluna oli, että se, kuinka ihminen olisi muuttunut vesieliöstä apinaksi ja sitten ihmiseksi oli huimaa satua. Ja eiväthän hekään satuisi uskoisi. Kieltoon siis evoluution opetus!
Totta, sanon minä ja odottelen tuossa vesihanan edessä, että Jeesus palaisi jo vihdoinkin ja muuttaisi tuon Oraksen Shiraz -hanaksi.
Jumalanpalvelusten poistamista pakollisesta kouluohjelmasta kannatan.
Mielestäni kristinuskon ei kuuluisi olla oppiaine. Maailmanuskonnot ja uskomukset voi olla oppiaine, jos käsitellään millaisissa uskomuksissa ihmiset elävät maailmalla. Kreationismi, skientologia, kristinusko, buddhalaisuus, agnostisuus, … Näin edespäin.
En ymmärrä, miksi uskonto on “pyhä alue, johon ei saa kommentoida”. Uskomista varjellaan kuin kullattuna herkkänä posliiniesineenä, johon ei saa koskea. Jos kommentoi esimerkiksi sitä, että uskovalla ei ole todisteita jumalan olemassaolosta, loukkaa tällöin uskontoa. Kun kysytään, mistä ei saa tehdä huumoria, on yleensä uskonto tässä listassa.
Näillä väitteillä, faktuaalisten todisteiden pohjalta, yhtälailla hammaskeijuun uskovaa ei näin saa pilkata, eikä hänen uskoaan kritisoida.
Mutta jos minä julistan kadulla uskovani täysin ja tosissani siihen, että maailman on luonut taikasanan ananasakäämä avulla suuri puu nimeltä Antero Dingadonganen, joka hallitsee maailmaa Keravan asemalla sijaitsevassa isossa pilvessä, suurin osa pitäisi mua hulluna, eikö totta? (Ja ne jotka eivät pitäisi, pitäkää nyt kuitenkin. Onhan se nyt ihan järjetön ajatus. Kuka nyt Keravalla asuisi?)
Uskonnon nimissä on tosiaan hämmentävän oikeutettua mm. kieltää abortti, homous, tehdä jakoja naisen ja miehen aseman välillä… En väitä, etteikö ateistitkin syrjisi henkilökohtaisella tasollaan erilaisia ihmisryhmiä, mutta järjestäytynyt statuspeli, jota monet (kaikki?) uskonnot edustavat, on minusta askeleen haitallisen puolella. Miten perusteena voi olla, että ehkäisy on kiellettyä, koska jumala niin sanoo? Noh, minä kiellän jääkiekko-ottelut, koska mun jumalani, macbookin herra kieltää sen. Tai siis minä kiellän vain jääkiekko-ottelut joissa pelaajilta puuttuu hampaat ja niillä on paidat päällä pelatessa.
Minusta uskominen jumalaan tai sen määritteleminen mikä niistä on se OIKEA JUMALA, on lapsellista ja omituista, koska todisteita näistä ei ole. Jokaisella on kuitenkin oikeus uskoa ihan mihin haluaa. Siis niin kauan, kuin omat uskomukset eivät aiheuta haittaa muille.
Mäkin välillä uskon, että mun Nokian tekstiviestiääni on jotenkin erilainen, riippuen kuka viestii ja millä asialla. Ei tähän ei ole mitään faktaa, mutta semmonen hyvä fiilis mulla on. Eikä tämä ole totta, mutta musta on kiva kuvitella niin.
Se, mitä en arvosta enkä kunnioita uskonnoissa, on se valmius valita kuuluvansa “oikeaan luokkaan”. Vrt “Olen katolilainen, sinä et. Valitettavasti sinä joudut helvettiin. Sorry”: Miten sinä voit ihmisenä päättää olevasi toisen yläpuolella, “paremmassa ryhmässä”. Mihin jäi ihmisten tasa-arvoiset oikeudet, oikeudet elämään?
jokaiselle suotakoon usko ihan mihin vain, joka mieltä rauhoittaa. Kuitenkin maailmassa on valloilla vielä uskontojen ylivalta ja ylisuojelu. Enkä nyt tarkoita vaikka islamisteja, sillä myönnetäänpä nyt, myös kristinuskoiset aiheuttavat ongelmia ja statusjakoa.
Ei meilläkään ole siitä kauaa, kun naispappeus vasta sallittiin.
Niin kauan, kuin kirkko toimii jossain määrin hallitsevana elimenä meilläkin, Suomessa ja maailmassa, on syytä puida asiaa. Tähän voisi taas vetää jonkun muun mielikuvitushahmon, joka loisi lakeja ja suosituksia maailmassa. Olisihan sekin omituista.
